UutisetLiikuntalautakunnan joululahja turkulaisille aikuisurheiluseuroille27.12.2016 Kannanotto ”Parahin vapaaehtoistyöntekijä, meillä on teille uutisia. Ei, Jeesus-lapsi ei ole tänään syntynyt Jerusalemissa, mutta meillä on teille jotain muuta kerrottavaa. Tekemänne arvokas vapaaehtoistyö saa tulevaisuudessa olla entistäkin arvokkaampaa.” (Seura-aktiivien fiiliksiä vuonna 2016) Edustamme turkulaista salibandy-yhteisöä, jonka tarkoituksena on tuottaa jäsenilleen laadukasta harrastus- sekä kilpailutoimintaa – niin halvalla ja niin laadukkailla välineillä ja olosuhteilla, kuin vain mahdollista. Kaikki toimijat tietävät olemassa olevat realiteetit ja mitä toiminnan tuottamiseen tulee, tuntevat kaupungin olosuhteet ja niiden puutteet. Kenellekään ei liene myöskään yllätys, että rahat ovat aina vähissä kaikilla. Kaupungin periaatteellisiin päätöksiin kuuluu, että lasten ja nuorten liikkumista tuetaan kaikilla mahdollisilla keinoilla, mutta hinta tästä alkaa olemaan kova aikuisurheiluseuroille. Edustamamme lajiliiton tekemiin päätöksiin (Suomen Salibandyliitto) ja heidän asettamiin jäsenmaksuihin, lisensseihin, sarjaanosallistumismaksuihin sekä sovittuihin tuomaripalkkioihin ym. ei kaupunki pysty juurikaan vaikuttamaan, mutta kokonaisuutta arvioiden olisi ilmeistä ymmärtää päätöksiä tehtäessä jo pelkästään lajin itsensä jatkuvasti nousevat kustannukset. Kaupungin vastaus nouseville kuluille ja seurojen kasvavaan ahdinkoon on puristaa aikuisilta viimeisetkin pisarat pois. Viime aikoina tehdyt ratkaisut ovat hirveää luettavaa aikuisen harrastajan silmissä. Tänä päivänä tavallisen ihmisten arkeen mahtuu jo todella isoja paineita arkisten juoksevien kulujen pitämiseen kurissa, ja ensimmäisenä monella leikkurin edessä ovatkin harrastukset. Tämä luo haasteita seuroille pitää ihmiset liikkeessä ja toiminnassa mukana; harrastajamäärien kanssa käydään koko ajan kamppailua. Turun liikuntalautakunnan tekemä päätös korottaa kouluvuorojen käyttömaksuja tulevana vuonna kahdella eurolla per tunti ei kuulosta äkkiseltään kovin pahalta. Mutta kun alkaa miettiä, mitä tuolla noin 20 e/h käyttömaksulla saa, ei hinta ehkä ole enää niin kohtuullinen. Yksityisissä halleissa iltojen myöhäisvuorot ovat toki noin kolme kertaa kalliimpia, mutta tila on lajille tarkoitettu, siellä ei siis ole puolet liian vähän neliöitä, parkettilattiaa ja puolapuita, mitä koulujen saleissa valtaosin on. Kaupunki tarjoaa siis huonot tai ainakin lajille valtaosin sopimattomat olosuhteet, lepakkovuoron ja päälle 20 e/h laskun valtaosalle aikuisista. On ymmärrettävää, että lapset ja nuoret eivät voi näillä myöhäisillä vuoroilla harjoitella, ja siksi aikuiset pitää sijoitella kaupungin tiloihin pääasiassa klo 20 ja klo 22:30 välille. Se ei tosin ole ymmärrettävää, miksi aikuisen työssäkäyvän veronmaksajan, työttömänä kuntoilevan, opiskelijoiden ym. täysi-ikäisten vuorojen hintoja pitää korottaa noin 15 prosenttia tällaisena aikana. Kun ei tässä juuri kenenkään maksukyky ole parantunut, päinvastoin.
(Kuvituskuva ei ole turkulaisesta liikuntasalista)
Kokonaan toinen lukunsa on vielä se, että tavoitteellisille aikuisryhmille tarjotaan harjoitustilaksi kouluvuoroja perjantai-illaksi tai viikonloppuaamuksi vaikkapa Puropeltoon. Koittakaapa sitten tällaisella harjoittelulla kilpailla. Tässä kohtaa syyttävä sormi ei osoita liikuntapalvelukeskuksen varaustoimistoon. He tekevät tärkeää työtä niukoilla resursseilla ja varmasti pyrkivät parhaaseensa ja ottamaan kaikki huomioon. Lajille sopivia ja sille erityisesti tarkoitettuja kunnallisia tiloja ja vuoroja ei vain ole kaikille riittävästi. Kaupunki on tämän vuoksi maksanut ja maksaa osittain edelleenkin kompensaatiota seuroille. Seurat, jotka ovat olleet pakotettuja siirtymään yksityisiin halleihin, ovat saaneet tila-avustuksina osan vuorokuluistaan takaisin. Vaikka aikuisten kohdalla on jo pitkään puhuttu noin 7–10 prosentin avustuskokoluokasta, se vastannut kuitenkin käytännössä lähes kuukauden harjoituskustannuksia vuodessa. Vuonna 2016 tämäkin korvaus on poistettu, ja säästetyillä euroilla on saatu lasten ja nuorten avustuksia korotettua. Tästä luonnollisesti suurimpia rahallisia hyötyjiä ovat olleet seurat, jotka ovat keskittyneet vahvasti junioritoimintaan; esimerkiksi TPS Salibandy, jonka harjoituskustannukset nousivat vuodesta 2015 vuoteen 2016 noin 12 000 eurolla, mutta saatu avustus nousi 21 000 eurolla. Hyötyä on siis valunut valtavasti aikuisilta ja opiskelijoilta lapsille ja nuorille, jotka jo muutoinkin saavat harjoitella kaupungin tarjoamissa tiloissa veloituksetta. Edelleenkään panostus nuoriin ei ole huonosta, mutta onko aikuisurheilusta ja satojen aikuisten harrastamisesta kuristaminen oikein ja toivottavaa kehitystä?
Terveellisemmän huomisen puolesta, Raadinkadun Rangers ry. Academic Floorball Club Campus ry. Salibandyseura TVA ry.
|
